Syntaktinen tietoisuus

Syntaktinen tietoisuus tarkoittaa tietoisuutta lauseista. Syntaktinen tietoisuus kattaa sekä kielen sääntöjärjestelmän että sanajärjestyksen, puheen rytmin sekä melodian. Sääntöjärjestelmä tarkoittaa lauseiden rakentumista ja pisteiden käyttöä. Syntaktinen tietoisuus kehittyy lapselle samaan aikaan kognitiivisen kehityksen kanssa. Neljä–viisivuotiaat lapset hyväksyvät lauseet, jotka ovat heidän mielestään mahdollisia ja mikäli lauseen sisältö ei ole lapsen omasta mielestä hänen kokemuksiensa mukainen, hän arvioi sen virheelliseksi. Vasta kuusi–seitsemänvuotiaat lapset arvioivat lauseita varsinaisesti kieliopillisin perustein. Puheessa melodia ja sanajärjestys kertovat lauseen syntaksin eli sanojen yhdistymisen lauseiksi. Mikäli puheesta puuttuu puhemelodia, lapset eivät ymmärrä, missä suhteessa sanat ovat toisiinsa. Luonnollinen lausemelodia antaa vihjeitä siitä, mitkä sanat kuuluvat yhteen. Lapset oppivat muun muassa lorujen kautta tiedostamaan näitä kielellisiä säännönmukaisuuksia. Mikäli lapsen syntaktisen tietoisuuden kehityksessä on häiriöitä, tulee hänellä mahdollisesta olemaan vaikeuksia ymmärtää luettua tekstiä ja vaikeudet näkyvät myös välimerkkien ja muiden tekstissä olevien kielellisten vihjeiden käytössä. (Nurmilaakso 2010.)

 

Lähteet: Nurmilaakso, M. 2010. Pienen lapsen kielellinen tietoisuus osana kielen kehitystä. Teoksessa M. Nurmilaakso & A-L. Välimäki (toim.) Lapsi ja  kieli - Kielellinen kehittyminen varhaiskasvatuksessa. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80046/d9e0eb99-ef75-4704-a185-14aa8cbf9366.pdf?sequence=1